Sähkömarkkinakatsaus 2014-9
Tässä Energiagurun katsauksessa keskitytään ammattimaisen sähkönkuluttajan kannalta olennaiseen tietoon ja yritetään välttää sähkömarkkinatoimijoiden näkökulmaa. Pyrimme arvioimaan mennyttä kehitystä ja nykyhetkeä, tulevaa arvioimme asiakassivuillamme.
0. Vakiomääritelmä ja – rajaus Systeemi- ja Suomen aluehinnalle (hyppää yli jos olet vakiolukija):
Systeemihinta on synteettinen pörssihinta, eräänlainen
kaikkien pohjoismaisten tuotantotarjousten ja kulutuspyyntöjen leikkauskohdan
mediaani. Kukaan ei toimita sähköä systeemihinnalla, vaan jokainen
markkina-alue määrittelee oman aluehintansa. Systeemihinta helpottaa
johdannaisten eli forwardien kanssa toimimista ja kasvattaa tarpeellista
kaupankäyntivolyymiä yli rajojen. Sen käytöstä on tullut kätevähkö tapa suojata
80-90% kulutuksestaan.
Jokainen alue määrittelee oman aluehintansa jolla
sähköä toimitetaan, ja Suomen aluehinta elää omaa elämäänsä. Suomen aluehintaan
ulkopuolelta vaikuttavat Ruotsin tuontimäärä ja tukkuhinta, Venäjän tuonnin
ruuhkahuipputunteja välttelevä toimitusrytmi sekä Viron viennin määrä (tämä
tilanne syksyllä 2014). Aluehintaero on synteettinen pörssissä noteerattu
hinta, joka siis saadaan vähentämällä Suomen aluehinnasta Systeemihinta. Ero
noteerataan tunneittain Spot-hinnalle ja eri forwardeille parin vuoden päähän.
Aluehintaan vaikuttavat myös siirtoyhteydet, jotka
käsitellään päivittäin Nordpool –day ahead pörssikaupan yhteydessä.
Siirtoyhteyden voi kuvitella täysin joustavana tuotantotarjouksena halvemman
naapurialueen hintaan, siten että hinta vientialueella pyrkii nousemaan ja
tuontialueella laskemaan. Siirtotarjousta lisätään kunnes hinnat ovat naapurialueilla
tasaantuneet, tai kunnes siirtokapasiteetti loppuu.
Ruotsin ja Norjan ylänköjen vesitaseet vaikuttavat
epäsuorasti Suomen aluehintaan. Säät tiedetään kaksi viikkoa etukäteen
kolikonheiton todennäköisyydellä, mitä vain voi siis tapahtua ja nopeasti. Käytännössä
jännäämme sitä, tuleeko sää pitkäaikaisen tilastollisen todennäköisyyden
mukaisena vai siitä poiketen.
Keskitymme siis puhumaan Suomen aluehinnasta eli
fyysisen sähkötoimituksen hinnasta tässä katsauksessa.
1. Mitä Suomen aluehinnalle kuuluu tänä vuonna?
Aluehinta oli jo sopeutunut siihen, että Venäjä ei
toimita sähköä Suomeen huipputuntien aikaan. Samoin kukaan markkinatoimija ei
odottanut Olkiluoto 3 käynnistyvän tänä tai ensi vuonna. Uusi kaksisuuntainen
kaapeli Viroon romautti viron tuonnin Suomen ja yli nelinkertaisti
nettoviennin. Vienti kasvoi sekä talvella huippukuorman aikaan että lämpimillä
keleillä. Lisääntynyt vienti tarkoittaa lisättyä kulutuskysyntää Suomen
markkinoilla, ja Nordpool – mekanismi pyrkii nostamaan Suomen hintaa ja laskemaan
Viron hintaa. Uusi siirtokapasiteetti riitti käytännössä tasaamaan hinnat,
mutta lisätty kulutuskysyntä Suomessa nosti myös Ruotsin tuonnin tappiinsa. Sama
Nordpool – hinnantasausmekanismi ei enää riitä Ruotsin rajalla, vaan Ruotsin
tukkuhinta erkani pitkäaikaisesti Suomea alemmalle tasolle, ensimmäistä kertaa.
2. Sähkön hinnat ja merkittävien hinta-ajurien tilanteet
Kuukauden vaihteen tiedot Aluehintaisina:
Spot –hintataso 35.86 €/MWh ero
Tukholmaan 4.11 €/MWh vuosikumulatiivisesti.
Vuosiforwardit eli tasakuorman
vuosihinta ilman profiilikustannusta tai marginaalia:
Helsinki-15 38.48 €/MWh
Tukholma-15 34.35 €/MWh
Saksa-15 34.67 €/MWh
Hintatasot ovat siis
edullisienpuoleisia, mutta Suomen edullinen tukkusähkö suhteessa
kilpailijamaihin on muisto vain.
Ruotsin tukkusähkö on siis edullisempaa kuin
Suomen, vaikka ylänköjen vesitaseet ovat reilu 10 % miinuksella. Vesitaseen
edelleen heikentyessä hintaero Ruotsiin voi kaventua, mutta veden lisäys ei
vaikuttaisi eroa tasaavasti. Tuonti on jo ruuhkatunnein täysillä
nykyhinnoillakin, ja Ruotsin hinnan aleneminen lisäisi tasaantumiseen
vaadittavaa tehonsiirtoa, joka on siis jo täydessä käytössä
Kivihiilimarkkinoilla hiilen hinta palasi jo vuonna
2011 alkaneelle lasku-uralle, ja putosi matalimmalle tasolleen sitten 2009. Tarjontaa
on jatkuvasti kysyntää enemmän. Lauhdesähkön eli pelkän sähköntuotannon
marginaalikustannus eli alimmainen kannattavuusraja kolkuttelee jo 28 €/MWh
(sisältäen päästöoikeuden).
Myös päästöoikeuden hinta oli alamäessä vastaten n.
5€/MWh, mutta poliittinen harkinta pitäisi näillä näkymin tulla aikaisintaan
ensi vuoden helmikuussa.
3. Spot-hinnat
Spot -tuntihinnat
ovat tyypillisesti kalliita päivällä (klo 7–17) ja edullisempia yöaikaan.
Suomen alueen spot -hinnan keskiarvo syyskuulta oli 38,33 €/MWh. Suomen aluehinta säilyi kuukausitasolla lähes muuttumattomana. Lisääntynyt sähkön sivutuotanto kaukolämpö- ja prosessilämpötuotannossa sekä Loviisan ydinvoimalan paluu vuosihuollosta kompensoivat kasvanutta sähkönkysyntää. Yllättävä Viron siirtoyhteyden noin 5 päivän paussi oli omiaan tukemaan mietoa aluehintaa.
Suomen alueen spot -hinnan keskiarvo syyskuulta oli 38,33 €/MWh. Suomen aluehinta säilyi kuukausitasolla lähes muuttumattomana. Lisääntynyt sähkön sivutuotanto kaukolämpö- ja prosessilämpötuotannossa sekä Loviisan ydinvoimalan paluu vuosihuollosta kompensoivat kasvanutta sähkönkysyntää. Yllättävä Viron siirtoyhteyden noin 5 päivän paussi oli omiaan tukemaan mietoa aluehintaa.
Hintahistoria
sähkön kuukausikeskiarvo
Toteutuneita spot-vuosikeskiarvoja:
Suomen alue:
2014 35,86 YTD syyskuun loppuun
2013 41,16 EUR/MWh
2012 36,64 EUR/MWh
2011 49,30 EUR/MWh
2010 56,64 EUR/MWh
2009 36,98 EUR/MWh
2008 51,02 EUR/MWh
2007 30,01 EUR/MWh
2014 35,86 YTD syyskuun loppuun
2013 41,16 EUR/MWh
2012 36,64 EUR/MWh
2011 49,30 EUR/MWh
2010 56,64 EUR/MWh
2009 36,98 EUR/MWh
2008 51,02 EUR/MWh
2007 30,01 EUR/MWh
