Sähkömarkkinakatsaus 2014-9

Sähkömarkkinakatsaus 2014-9

Tässä Energiagurun katsauksessa keskitytään ammattimaisen sähkönkuluttajan kannalta olennaiseen tietoon ja yritetään välttää sähkömarkkinatoimijoiden näkökulmaa. Pyrimme arvioimaan mennyttä kehitystä ja nykyhetkeä, tulevaa arvioimme asiakassivuillamme.

       0.  Vakiomääritelmä ja – rajaus Systeemi- ja Suomen aluehinnalle (hyppää yli jos olet vakiolukija):

Systeemihinta on synteettinen pörssihinta, eräänlainen kaikkien pohjoismaisten tuotantotarjousten ja kulutuspyyntöjen leikkauskohdan mediaani. Kukaan ei toimita sähköä systeemihinnalla, vaan jokainen markkina-alue määrittelee oman aluehintansa. Systeemihinta helpottaa johdannaisten eli forwardien kanssa toimimista ja kasvattaa tarpeellista kaupankäyntivolyymiä yli rajojen. Sen käytöstä on tullut kätevähkö tapa suojata 80-90% kulutuksestaan. 

Jokainen alue määrittelee oman aluehintansa jolla sähköä toimitetaan, ja Suomen aluehinta elää omaa elämäänsä. Suomen aluehintaan ulkopuolelta vaikuttavat Ruotsin tuontimäärä ja tukkuhinta, Venäjän tuonnin ruuhkahuipputunteja välttelevä toimitusrytmi sekä Viron viennin määrä (tämä tilanne syksyllä 2014). Aluehintaero on synteettinen pörssissä noteerattu hinta, joka siis saadaan vähentämällä Suomen aluehinnasta Systeemihinta. Ero noteerataan tunneittain Spot-hinnalle ja eri forwardeille parin vuoden päähän.

Aluehintaan vaikuttavat myös siirtoyhteydet, jotka käsitellään päivittäin Nordpool –day ahead pörssikaupan yhteydessä. Siirtoyhteyden voi kuvitella täysin joustavana tuotantotarjouksena halvemman naapurialueen hintaan, siten että hinta vientialueella pyrkii nousemaan ja tuontialueella laskemaan. Siirtotarjousta lisätään kunnes hinnat ovat naapurialueilla tasaantuneet, tai kunnes siirtokapasiteetti loppuu.

Ruotsin ja Norjan ylänköjen vesitaseet vaikuttavat epäsuorasti Suomen aluehintaan. Säät tiedetään kaksi viikkoa etukäteen kolikonheiton todennäköisyydellä, mitä vain voi siis tapahtua ja nopeasti. Käytännössä jännäämme sitä, tuleeko sää pitkäaikaisen tilastollisen todennäköisyyden mukaisena vai siitä poiketen.

Keskitymme siis puhumaan Suomen aluehinnasta eli fyysisen sähkötoimituksen hinnasta tässä katsauksessa.

1. Mitä Suomen aluehinnalle kuuluu tänä vuonna?

 

Aluehinta oli jo sopeutunut siihen, että Venäjä ei toimita sähköä Suomeen huipputuntien aikaan. Samoin kukaan markkinatoimija ei odottanut Olkiluoto 3 käynnistyvän tänä tai ensi vuonna. Uusi kaksisuuntainen kaapeli Viroon romautti viron tuonnin Suomen ja yli nelinkertaisti nettoviennin. Vienti kasvoi sekä talvella huippukuorman aikaan että lämpimillä keleillä. Lisääntynyt vienti tarkoittaa lisättyä kulutuskysyntää Suomen markkinoilla, ja Nordpool – mekanismi pyrkii nostamaan Suomen hintaa ja laskemaan Viron hintaa. Uusi siirtokapasiteetti riitti käytännössä tasaamaan hinnat, mutta lisätty kulutuskysyntä Suomessa nosti myös Ruotsin tuonnin tappiinsa. Sama Nordpool – hinnantasausmekanismi ei enää riitä Ruotsin rajalla, vaan Ruotsin tukkuhinta erkani pitkäaikaisesti Suomea alemmalle tasolle, ensimmäistä kertaa.

2. Sähkön hinnat ja merkittävien hinta-ajurien tilanteet

Kuukauden vaihteen tiedot Aluehintaisina:

Spot –hintataso 35.86 €/MWh ero Tukholmaan 4.11 €/MWh vuosikumulatiivisesti.

Vuosiforwardit eli tasakuorman vuosihinta ilman profiilikustannusta tai marginaalia:

Helsinki-15             38.48 €/MWh

Tukholma-15          34.35 €/MWh

Saksa-15               34.67 €/MWh

Hintatasot ovat siis edullisienpuoleisia, mutta Suomen edullinen tukkusähkö suhteessa kilpailijamaihin on muisto vain.

Ruotsin tukkusähkö on siis edullisempaa kuin Suomen, vaikka ylänköjen vesitaseet ovat reilu 10 % miinuksella. Vesitaseen edelleen heikentyessä hintaero Ruotsiin voi kaventua, mutta veden lisäys ei vaikuttaisi eroa tasaavasti. Tuonti on jo ruuhkatunnein täysillä nykyhinnoillakin, ja Ruotsin hinnan aleneminen lisäisi tasaantumiseen vaadittavaa tehonsiirtoa, joka on siis jo täydessä käytössä

Kivihiilimarkkinoilla hiilen hinta palasi jo vuonna 2011 alkaneelle lasku-uralle, ja putosi matalimmalle tasolleen sitten 2009. Tarjontaa on jatkuvasti kysyntää enemmän. Lauhdesähkön eli pelkän sähköntuotannon marginaalikustannus eli alimmainen kannattavuusraja kolkuttelee jo 28 €/MWh (sisältäen päästöoikeuden).

Myös päästöoikeuden hinta oli alamäessä vastaten n. 5€/MWh, mutta poliittinen harkinta pitäisi näillä näkymin tulla aikaisintaan ensi vuoden helmikuussa.

3. Spot-hinnat

 

Spot -tuntihinnat ovat tyypillisesti kalliita päivällä (klo 7–17) ja edullisempia yöaikaan.
Suomen alueen spot -hinnan keskiarvo syyskuulta oli 38,33 €/MWh. Suomen aluehinta säilyi kuukausitasolla lähes muuttumattomana. Lisääntynyt sähkön sivutuotanto kaukolämpö- ja prosessilämpötuotannossa sekä Loviisan ydinvoimalan paluu vuosihuollosta kompensoivat kasvanutta sähkönkysyntää. Yllättävä Viron siirtoyhteyden noin 5 päivän paussi oli omiaan tukemaan mietoa aluehintaa.

Hintahistoria sähkön kuukausikeskiarvo

Toteutuneita spot-vuosikeskiarvoja:

Suomen alue:
2014         35,86 YTD syyskuun loppuun
2013         41,16 EUR/MWh
2012         36,64 EUR/MWh
2011         49,30 EUR/MWh
2010         56,64 EUR/MWh
2009         36,98 EUR/MWh
2008         51,02 EUR/MWh
2007         30,01 EUR/MWh